Tämän viikon jälkeen olen vain halunnut jotain isompaa muutosta. Olen saanut paljon ajateltavaa Artun kuoltua maanantaina, ja nähtyäni mummia ja ukkia monen viikon jälkeen samalla huomaten että hekin alkavat olla vanhoja. Myöskin parin tuttavaperheet ovat eronneet tässä ihan lähiaikoina ilman että olisin tajunnut sitä.
Pakko myöntää että etten tiedä enää mitä haluan tulavaisuudelta. Olen hirveä mukavuuden hakia ja haluaisin vain tehdä itselleni miellyttäviä asioita. En tiedä mitä haluan koulun jälkeen, joka taas vaikeuttaa koulua kun en tiedä mitä aineita piäisi lukea. Mutta vaikka tietäisin, niin minua ei edes huvita opiskella vaikka se on vain omaksi parhaaksi.
Kaikki tuntuu vaan niin yhdeltä ja samalta harmaalta arjelta. Kaipaan muutosta. Viikko sitten halusin vaalentaa hiuksia, mutta nyt innostus on hieman pienempi. Silti voisin tehdä tukalle jotain. Osittain haluaisin myös muuttaa toiseen paikkaan. Välillä myös aivan oma kämppä houkuttelee, mutta olen liian sidoksissa perheeseen jotta voisin muutaa pitemmäksi aikaa. Haluaisin myös aivan toisen maahan jonnekin keski-europpaan tai etelämpään. En vaan jaksa näitä viikkoja jotka kulkevat toistensa perään ilman mitään sen kummoisempaa merkitystä.
Kaipa minä vaan kaipaan lisää lomaa tai tauon jossain uudessa ympäristössä. Enkä ole oikein talvi-ihminen joten kevät voi auttaa. Hiukan masentavaa lähteä kouluun pimeällä ja tulla kotiin pimeällä. Ja pian tuleva jakson vaihtuminen voi tuodda vaihtelua. Mutta silloin ulee myös koeviikko joka tarkoittaisi opiskelua.
Tällä hetkellähaluan vain jäädä lukemaan kirjoja ja kirjoittamaan tarinoita kadoten omiin maailmoihini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti