Viimeinkin sain itseäni niskasta kiinni ja aloin kirjoittamaan tänne... Nopea parin viikon kertaus.
Käytiin toissa viikolla (silloin hurjien yli -20 pakkasten aikaan) perjantaina 18 pv koulun jälkeen taas Nanassa syömässä kiinalaista Marikan synttäreiden kunniaksi. Otettiin sama neljäm hengen annos kuin minun synttäreillä, ja nyt siitä on jopa kuvia!
Ylhäältä alas: curry kana, friteeratut jättikatkaravut, chili ankka, härkää kuumalla pannulla ja kaikkia omalla lautasella. Jälkkäriksi oli friteerattua banaania vaniljajäätelön ja siirapin kera.
Taas syötiin ittemme ihan ähkyyn ja lähes vyöryttiin ulos ravintolasta.
Samana viikonloppuna oli myös äitin ja Joonan synttärit, ja äiti teki tarjolle suklaa hyydykekakkua ja lohi voileipäkakkua :3
Ja nyt pari viikkoa oli tämän näköiset kynnet. Ideana oli galaksi-kynnet, mutta niistä ei sitten tullut ihan sellaiset kuin kaavailin. Kynnet ovat paljon paremman näköiset livenä koska salama vääristää kuvaa jotenkin hassusti, mutta en saanut millään otettua kuvaa ilman salamaa :[
Pohjalla musta lakka (ja tietenkin aluslakka), päälle töpötelty superlonilla lilaa ja petroolia lakkaa + lilan päälle glitter lakkaa + kokokynnelle kimalle lakkaa. Lopuksi pari tähti- ja kimalletarraa ja päällyslakka.
Eilen sitten kulutin yli tunnin kynsien puhdistukseen, enkä silloinkaan saanut käsiä aivan puhtaiksi. Syynä oli huono Sence- merkkinen kynsilakanpoistoaine, jonka vaikutus katosi vanulapusta kymmenessä sekunnissa ja joka levitti lakkaa sormiin ja kynnelle tehden minun kynsistä harmaat. Tänään siis luvassa ruokasooda-sitruunamehu puhdistus.
Viikonloppu kului aika lailla tekemättä mitään. Koulun loputtua porukat hakivat koulusta ja matka jatkui suoraan mummolaan. Edellisenä iltana/yönä pakkasin tavarat, mutta silti unohdin aika monta pikku asiaa. Mummolaan päästyä iskä ja ukki lähtivät hautaamaan Arttua kun sillä välin me asennettiin Joonan kanssa mummille ja ukille tuotua tietokonetta. Muuten koko viikonloppu kului makkarissa sängyllä makoillen, johon kuului GTA IV:n pelaaminen ja kirjan lukeminen.
Tämän viikon jälkeen olen vain halunnut jotain isompaa muutosta. Olen saanut paljon ajateltavaa Artun kuoltua maanantaina, ja nähtyäni mummia ja ukkia monen viikon jälkeen samalla huomaten että hekin alkavat olla vanhoja. Myöskin parin tuttavaperheet ovat eronneet tässä ihan lähiaikoina ilman että olisin tajunnut sitä.
Pakko myöntää että etten tiedä enää mitä haluan tulavaisuudelta. Olen hirveä mukavuuden hakia ja haluaisin vain tehdä itselleni miellyttäviä asioita. En tiedä mitä haluan koulun jälkeen, joka taas vaikeuttaa koulua kun en tiedä mitä aineita piäisi lukea. Mutta vaikka tietäisin, niin minua ei edes huvita opiskella vaikka se on vain omaksi parhaaksi.
Kaikki tuntuu vaan niin yhdeltä ja samalta harmaalta arjelta. Kaipaan muutosta. Viikko sitten halusin vaalentaa hiuksia, mutta nyt innostus on hieman pienempi. Silti voisin tehdä tukalle jotain. Osittain haluaisin myös muuttaa toiseen paikkaan. Välillä myös aivan oma kämppä houkuttelee, mutta olen liian sidoksissa perheeseen jotta voisin muutaa pitemmäksi aikaa. Haluaisin myös aivan toisen maahan jonnekin keski-europpaan tai etelämpään. En vaan jaksa näitä viikkoja jotka kulkevat toistensa perään ilman mitään sen kummoisempaa merkitystä.
Kaipa minä vaan kaipaan lisää lomaa tai tauon jossain uudessa ympäristössä. Enkä ole oikein talvi-ihminen joten kevät voi auttaa. Hiukan masentavaa lähteä kouluun pimeällä ja tulla kotiin pimeällä. Ja pian tuleva jakson vaihtuminen voi tuodda vaihtelua. Mutta silloin ulee myös koeviikko joka tarkoittaisi opiskelua.
Tällä hetkellähaluan vain jäädä lukemaan kirjoja ja kirjoittamaan tarinoita kadoten omiin maailmoihini.
!!!!!!!!
Gretalta tuli aivan yli hieno paketti! Laitoin Gretalle Italiaan ennen joulua sellaisen Fazerin joulusuklaalevyn, niin se laittoi sitten miulle myöhäisen joululahjan! En voi ymmärtää miten se on jaksanut panostaa tähän niin paljon.
Greta oli oikein paketoinut tuon niin hienosti ;__;
lahjapaperin alta paljastui sukea paperi jossa oli myöhäiset joulun toivotukset, ja lopulta esiin tuli jouluinen laatikko jota en meinannut osata edes avata.
Sisältä paljastui italialainen Panettone joulukakku.
Magie Stregga Al latte- suklaata, ja maun perusteella ne on joitain liköörikarkkeja
Torrencineja!
Aivan ihanaaFerrero Rocher suklaata ♥ Mietin pitkään että missä olen maistanut näitä ennen, kun äiti sano ettei meillä ole tainnut olla näitä aikaisemmin. Mutta sitten tajusin sen. Nämä maistuu ihan samalta kuin Bueno! (Jotka on muuten tuon Ferreron tuottamia)
Samalla olen niin innoissani näistä, mutta omatunto kolkuttaa myös. Huomaa että Greta on panostanut tähän, joten seuraavalla kerralla täytyy itsekkin panostaa!
Viikonloppu kuluikin surullisimmissa merkeissä kuin suunnittelin. Vielä ei ole tapahtunut mitään sen erikoisempaa, mutta ensi viikko painaa jo nyt ajatuksia.
Ollaan seurattu jo viikko Artturi-kissaa kuinka se on kuihtunut todella nopeasti normaalista iloisesta, lähes aina nälkäisestä kissasta ympärivuorokautisesti nukkuvaan, voimattomaan kissaan jolle ei maistu enää ruoka kunnolla. Vielä joulupäivinä se oli aivan kunnossa, mutta tämä viikko on ollut yhtä tuskaa katsoa.Vaikkakin olen pelännyt tätä jo kuukauden tai pari. Kotiin tullessa saa aina olla peloissaan että löytäisi Artun kuolleena.
Arttu tuli meille vuonna -99 kun Joona syntyi joten se täyttäisi tänä keväänä 14 vuotta.
Artulle todettiin kolme tai neljä vuotta sitten virtsakiviä jolloin Joensuun lääkäri totesi että Arttu kuolee jos sitä ei leikata. Noin pienen eläimen leikkaamisella on aina riskinsä, joten päädyimme käytään vielä Outokummussa toisella lääkärillä, joka kuitenkin ehdotti lääkäristä saatavaa ruokaa hoidoksi.
Virtsakivistä päästiin ja Arttu toipui.
Kaksi vuotta sitten Arttu alkoi saamaan ihmeellisiä tokkurointi kohtauksia jolloin se alkoi aivan yht äkillisesti hoiperrella. Tällä kertaa asiat oli vakavammin. Artun maksa-arvot olivat 800, joka on kymmen kertainen normaaleihin arvoihin verrattuna. Suuret arvot viittasivat että kyseessä olisi jonkinlainen myrkytys. Arttu olisi voinut saada myrkytyksen esimerkiksi rotanmyrkystä, mutta me elämme taajamalla ja kaikki kissat ovat sisäkissoja joten tämä ajatus hylättiin.
Lääkäri totesi ettei tällä kertaa voida tehdä mitään. Maksasiirto voisi auttaa, mutta jälleen kerran siinä olisi omat riskinsä näin pienen eläimen kanssa, ja joka vielä maatiasikissa. Voisimme katsoa alkaisiko kohtaukset loppua, vai alkaisiko Artulla olemaan tuskia ja se lopetettaisiin. Kohtaukset loppuivat ja Arttu sai jälleen lisäaikaa elämäänsä.
Maksa-arvojen nousun jälkeen 7-kiloinen Arttu on laihtunut enää pari kiloiseksi ja on enää luuta ja nahkaa. Tosin laihtuminen antoi Artulle vain lisää puhtia kun jaksoi jälleen juosta ja pomppia paljon paremmin. Ainoastaan tämä viikko on ollut sellainen, ettei kenenkään ole tarvinnut olla huitomassa Arttua pois pöydiltä.
Huomasin Artun kuihtumisen siitä, kun se ei enää naukunut ollenkaan kun annoimme kissoille ruokaa. Tätä seurasi se, ettei se enää hyppinyt pöydillä tai roikkunut vaatteissa ruokaa halutessaan tai tullut ovelle meidän tullessa sisälle. Viimeiset neljä päivää Arttu on vain nukkunut rauhallisissa paikoissa - kuten saunassa ja äitin ja iskän sängyn alla - ja syönyt todella niukasti. Välillä se ei jaksa edes tulla syömään vaan se saatetaan kantaa ruokakupille että söisi edes vähän.
Asia on jo mietityttänyt pari päivää, ja tänään äiti antoi vahvistuksen asialle. Jos Artun tila ei lähde kohentumaan, on parempi viedä Arttu lääkärin piikille. Vaikka en haluaisi luopua Artusta - joka on ollut meillä jo lähes koko elämäni - on parempi että Arttu pääsee tuskistaan. En halua nähdä Arttun menevän enää yhtään huonompaan kuntoon. Tällä kertaa Arttu taitaa viimein lähteä.
Jo nyt olen onnistunut itkemään melko reippaasti jo tätä kirjoittaessa, mutta voi olla että ensiviikko tulee olemaan pahempi.
Huh miten nopeasti viikko hurahti! Kolmen päivän kouluviikko tuntuu oikealta unelmalta. Varsinkin kun tänäänkin oli niin kevyt päivä! Koulu alkoi vasta puoli kymmeneltä, mutta linkka kulkee jo kahdeksan kulmilla :/ Ehdin kuitenkin käydä ihanassa aamusuihkussa, joten hipistelin koko aamupäivän hiuksia. Niistä tulee vaan niin järjettömän pehmeät kun ne kuivaan hiustenkuivaajalla suihkun jälkeen + kun käytän myös TRESemmé:n Split End Repair- latvoihin jätettävää seerumia.
Takaisin kouluun. Ensimmäisellä tunnilla pääsin takaisin ATK:n ihanaan maailmaan! Varmaan lempparikurssi tässä jakso. Saadaan omaan tahtiin muokata kuvia omassa tahdissa omien taitojen ja mieltymysten mukaan.
Seuraavaksi olikin espanjaa, jolloin kuitenkin luin kirjaa :"D Hups.
Pian olikin jo viimeinen tunti, eli kuvista jolloin maalasin perspektiivi-vesivärityötä jota en vieläkään saanut valmiiksi. Olisin ehkä saanutkin, jos en olisi karannut sieltä puolta tuntia aijemmin :) Päätä särki joten lähdin aikaisemmalla linkalla kotiin. Eikä äiti edes tajunnut että tulin aijemmin... Ja minä kun olin kehitellyt lähes hyvän selityksen aijemmin kotiin tulemiselle.
Ja tajusin viimein syyn miun maalaamis-inhoon! Saatan sekoittaa jobkin aivan über mahtavan värin, mutta sitten en saa enää tehtyä sitä samaa väriä ja koko työ tuppaa menemään pieleen.
Käväisin eilen kirjastolla jotta saisin yhden varatun kirjan, mutta kirjastonhoitaja (joka
oli muuten miun lempparihoitaja!) yllätti minut kysymällä että onko
minulla ehkä tulossa joitain varauksia. Olin unohtanut että torstai on
kuljetuspäivä, eli kirjastoauto oli tuonut varattuja kirjoja
kirjastolle. Hoitaja sitten katsoi että minulle olisi tulossa yksi kirja (alla), ja etsi sen aivan varta vasten minulle c:
Kirja oli jo leimattu koneelle (eli minulle olisi pitänyt tulla viesti
kirjan saapumisesta), mutta viesti tuli vasta kun tulin kotiin jolloin
kirja oli jo minulla kädessä.
Espanjantunnin kulutin tämän seurassa:
Lauren Oliver: Pandemonium - Rakkaus on kapinaa
Kirja on sarjan toinen osa, ja kuuluu Delirium -trilogiaan. Kirja jatkuu siitä mihin Delirium oli jäänyt. Juoni on hyvin rakennettu ja Lauren Oliver on onnistunut hyvin jatkamaan tarinaa ilman, että juonta arvaa ennalta (paitsi että viimeisen aukeaman tapahtuman osasin arvata ennen kuin sain edes kirjan käteeni).
Pandemoniumista huomasin aika monia yhtälöisyyksiä kuin Nälkäpelissä, joten voisin suositella kirjoja Nälkäpelistä (ja dystopiasta ylipäätänsä) pitäville.
Delirium - Rakkaus on harhaa
----------------
Tänään jumituin kuuntelemaanKyary Pamyu Pamyu:ta jonka varmaan tunnetuin kappale on PONPONPON. Selailtuani hänen vidoita päädyin jälleen katsomaan muiden tanssivideoita mm hänen kappaleista. Tässä yksi aivan mahtava video! :
Tuo taustalla tanssimaan alkanut hyyppä (kohta 2:45) on miun viikonlopun pelastaja! Pakko katsoa uudestaan ja uudestaan...
Muutten tämä viikonloppu kuluu varmaan simssin ja kuvanmuokkauksen parissa. Ja jos saisin vaikka väkerreltyä itselleni kynnet~ En ole saanut mitään aikaan tässä kahden viikon aikan
Sähelsin jotain selittäessäni ja satuin sitten samalla huitaisemaan kädelläni hieman Krissen polvea jolloin kuului vain hento napsahdus. Katsottiin siinä hetki sitä kynttä kunnes otin ja napsautin enää pienestä kiinni olevan kynnenpalan pois. Ja ilmeisesti vikalla tunnilla myös keskisormen kulmasta lähti jostain syystä ihan mukava palanen.
Juuri kun toissapäivänä tuumin että vasurin kynnet alkoivat olla mukavan tasapitkiä.
Eikä siinä kaikki! Myöskin oikean käden nimettömän kynsi otti hieman iskua viikon sisällä! Laitoin vain Joonan kännykkän laturin seinään, jolloin kynsi napsahti sängyn reunaan. Toinen kulma irtosi lähes kokonaan. Ainakin nyt saisin kaikki kynnet saman mittaisiksi! Paitsi että oikean etusormi an tooosi pahasti liuskottunut :D
Ehkä leikkautan suosiolla kaikkia lyhyemmäksi. Ja ehkä jätän tuon pikkurillin pitkäksi c:
